sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Kaikki on paremmin Suomessa...

In Minnesota, maybe !

Paras fakta:  Väkiluku vuonna 2010 oli 195.

?

Savon sanomat
perjantai 21.12.2018

Kiuruvesi

Savon eläinsairaalaan ei hakemuksia

Savon eläinsairaala Kiuruvedellä ei ole saanut yhtäkään hakemusta avoinna oleviin eläinlääkärin paikkoihin.
- Suoraan hakemuksia ei ole tullut, mutta kontakteja eri puolille on, eläinsairaalan toimitusjohtaja Pirjo Manninen tarkentaa.
Eläinsairaala julkaisi 28.marraskuuta työpaikkailmoituksen, jossa se hakee kolmea eläinlääkäriä. Nikulan Eläinklinikka piti viimeiset sovitut vuokravastaanotot Kiuruvedellä tällä viikolla. Eläinsairaalan viimein eläinlääkäri irtisanoutui kesällä, eikä sinne ole saatu uutta...


Hienoa Suomi.

Suomi nojaa koko painollaan siihen, että täytyy kahlata läpi kemia ja fysiikka, että sinusta tulee hyvä ja motivoitunut eläinlääkäri. 

Kysytäänkö eläinten sairauksista, hoidosta. 
Utaretulehduksen synnystä ja hoidosta. Ei. 
Kysytään kuinka se astronautti saa paineella happea Kuuhun lennätessä.

Kysytäänkö motivaatiota? Kysytäänkö miksi?

Ei.

Virossa: Hakuprosessiin kuuluu myös motivaatiokirje, jossa opiskelijaksi haluavan on esimerkiksi kerrottava laajasti itsestään ja aiemmista opinnoistaan sekä perusteltava, miksi hän pyrkii opiskelemaan juuri kyseiseen korkeakouluun. 
(tähän voisi siskoni mainita; TET-harjoittelun karttulan eläinlääkärissä ja utaretulehdus viljelyn tekeminen! onnistuneesti ja kiitosta saaden! Miksi pyrkii? KOSKA KUOPIOSSA EHTII PONI KUOLLA ENNEN KUIN JOSTAKIN SIILINJÄRVELTÄ TAI TUUSNIEMELTÄ TAI KIURUVEDELTÄ EHTII JOKU KONITOHTORI PAIKALLE! Perustaisin siis oman klinikan joka erikoistuisi juuri hevosiin.)

Ja toinen paska juttu Suomi. 
Kuopiossa on täysin sama valintakoe, lääketieteen valintakoe. Mutta saanko osallistua eläinlääketieteelliseen valintakokeeseen tekemällä sen saman kokeen täällä tutussa ja turvallisessa Kuopiossa? 
En. 
Pitää mennä joko Ouluun tai Helsinkiin. 
Eli tässä tapauksessa Helsinkiin, koska Ouluun ei ehdi ajoissa. Helsingissä ei olla ikinä käyty ja täytyy muutenkin koetta jännittävä ihminen, jännittää vielä oikean paikan löytämisessä. 
Täytyy jännittää että osaa sieltä vitun juna-asemalta taksiin ja taksilla sinne missä koe on.

Mutta kuulepas ell tieteellinen. Minä haen eläinlääketieteelliseen, istun Kuopion lääketieteen kokeeseen ja kun palautan kokeen nidon vitosen kokeen vastaanottajan otsaan. Postita tämä sinne Helsinkiin. Kiitos.

Kun forumilla (markkinat.hevostalli.net) kysyy kuka ell hoitaisi hevosia Kuopiossa. Kaikki mainitsee yhdeksi vaihtoehdoksi Kiuruveden.



lauantai 26. tammikuuta 2019

Kattona tähtitaivas oli paska leffa mutta mielummin kattona tähtitaivas kuin SAMEA KATTO

Savonsanomat lauantaina 8.12.2018

Ulkovalaistuksesta kirjoittanut Elina Jäntti. 
Haastateltu; Anne Nykänen (mikkelin K-rauta myyjä), Elisa Hillgen (valaistussuunnittelija).


Muutamia pomintoja:

".... viimeistään marraskuussa huomataankin että pimeys imee kaiken valon..."

Olen erimieltä. Valo imee pimeyden. Tämä on selvästi nähtävillä täällä meillä. Menen puoli yhdeksän aikoihin antamaan hevosille yöksi heinää ja katson taivaalle, niin se on samea. Se ei ole enää pimeä se on samea. Oranssi. 
Kuopion suunnalla taivas moilottaa kuin auringonlaskun aikaan, 
Kurkimäen suunnassa se aurinko on kuin nousemassa ja 
Pihkainmäki näyttää kuin oltaisiin elokuvassa "The day the Earth caught fire." 
Se ei ole kaunista. 
Se on rumaa. 
Haluaisin sen lapsuuden tummansinisen taivaan. 


pihkainmäki, rytky, kurkimäki, hiltulanlahti, kaikki talot joissa valot loistaa koko yön...



Vielä 1990-luvun puolivälissä näki Andromedan galaksin paljain silmin. Mutta nykyään, vaikka kuinka hyvin tietää sen sijainnin, sitä ei enää taivaalta löydä

Kari A. Kuure

Kohta saadaan tihrustella että, missä se Otava onkaan.



"...pihavaloja pitää raaskia pitää päällä...turvallisuustekijä...luvattomien kulkijoiden varalta..."

Voi luoja sanon minä. 
Ei todellakaan! 
Vaan hankkikaa niitä liiketunnistin valloja sitten jooko? 
Se että Pihkainmäessäkin ollaan suurinpiirtein metrin välein ja jokainen torppa valaisee tupansa ja pihansa niin voi jumankauta... 
Ei ihme että se taivas on sillä suunnalla kuin maailmanloppu-leffasta. 
Pihkanmäki valaisee varmaan koko yön sen luistinradankin.... Oikeesti. 
Sammuttakaa ne valot jos ette ole ulkona
Kuutamokin valaisee erinomaisesti. 
Luin jotain blogia talonrakennuksesta:
"On tuossa etupihalla nuo katuvalot....."
Silti hommasivat pihavalot. Etupihalle ja takapihalle... Takapihalle ei kuulemma valaise katuvalot. Me viiden kilsan päässä katuvaloista ja näen olla ulkona ihan loistavasti. Näen etupihalla, näen takapihalla, näen oikealla sivupihalla ja vasemmalla sivupihalla. Näen hevostarhoilla. Hyvin valaisee ne viiden kilsankin päässä olevat katuvalot. 



INFO LAATIKKO: VALAISE AINAKIN NÄMÄ

Suuntaa valo jollekin pinnalle tai kohteeseen. ÄLÄ valaise taivasta....

HAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHA, kuolen nauruun.
Kun se Hiltsa, Pihkis, Kurkimäki, ja jokainen talo tällä välillä pistää ulkovalot päälle kun ensimmäinen pimeyden juova saapuu illalla. 
Niin arvaapa infolaatikon kirjoittaja mitä. 
Taivas on valaistu. 
Se näyttää siltä kuin kohdevalot ois suunnattu just sinne. 
Jos et halua valaista taivasta pistät valot kiinni kun et ole ulkona. Niin kuin jo sanoin.




Valosaaste himmentää tähdet ja haittaa terveyttä

Valosaaste on uhka luonnon monimuotoisuudelle. Peräti kaksi kolmannesta maapallon selkärangattomista eläimistä on yöeläimiä. Öinen keinovalaistus häiritsee esimerkiksi suunnistamista ja suojautumista saalistajilta.

– Yöaikainen valoaltistus voi vaikuttaa hormonitoimintaan ja sitä kautta terveyteen. Maailman terveysjärjestö WHO:n alainen syöpäjärjestö on luokitellut yötyön mahdolliseksi karsinogeeniksi eli syövän aiheuttajaksi.

– Sen sijaan ulkovalaistuksen yhteydestä syöpiin tiedetään vähemmän, vaikka yksittäisistä tutkimuksista tällaisia viitteitä on saatukin. 






Valosaaste on joko suoraan tai rakennuksista ja maanpinnasta taivaalle heijastunutta valoa. Erityisesti kaupunkien ja pienienkin taajamien yläpuolella ilmakehä on sameana vesisumusta, jääkiteistä, pakokaasuista ja savuista. Paikallisesti ilmakehään voi joutua monia muita päästöjä ihmisen toimintojen seurauksena.

Luonto itsekin tuottaa monenlaisia aerosoleja, jotka leijuvat ilmakehässä, osa matalammalla ja osa korkeammalla. Taivaalle suuntautunut valo heijastuu näistä aerosolihiukkasista hyvin tehokkaasti. Lopputulos on, ettei taivas ole tumma vaan valaistukseen käytettyjen valolähteiden värinen samea ”katto”.


Ihmisen luontosuhde on vaarassa kadota, kun tähtitaivas edes selkeinä iltoina ei ole näkyvissä. Pidän tähtitaivaan näkemistä vähintäänkin silloin tällöin ihmiskunnan perusoikeutena, josta ei vapaaehtoisesti pitäisi luopua.

Kaupunkien kasvaessa tähtitaivaan näkeminen alkaa olla luksusta, joka ei ole kaikille mahdollista milloinkaan. On tietysti ihmisestä itsestään kiinni, kuinka suurena ongelma hän kokee tähtitaivaan puutteen.

kun yö tulee niin kaikki yhtäaikaa...


Kerran tähtitaivaan pimeässä ympäristössä nähtyään järkytys ja ihastus voi olla samanaikaista. Järkytys sen vuoksi, että ihminen tajuaa, mitä on menettänyt asuessaan kaupungissa ja ihastus tähtitaivaan kauneuden vuoksi. 
ei tarvii edes asua kaupungissa. KUN SE ALKAA OLLA ONGELMA MAALLAKIN!!!! 
JUMANKAUTA IHMISET; ANTAKAA SEN PÄÄNUPIN VALOLAMPUN SYTTYÄ JA PISTÄKÄÄ VALOT KIINNI KUN ETTE OLE ULKONA!!!!

Omakotitaloissa ja rivitaloissa asukkaat voivat vaihtaa ulkovalaistuksensa liiketunnistimien ohjatuiksi. Valaisimet tulisi samassa yhteydessä vaihtaa sellaiseksi, että yläpuolista valoa ei niistä lähde ja eikä suuritehoisia valoheittäjiä aluevalaistuksessa käytetä.

------------------------------------------------------------------------

Näin helppoa se on. 

1. Yö on tulossa. Et enää mene ulos ja taivaalle alkaa yksitellen syttyä tähtiä joita on kiva katsella. 

2. Seuraa tämän gif:in ohjeita. 

siinä valossa on varmaan syystäkin tuo OFF






 


perjantai 25. tammikuuta 2019

Postin tuo...postin tuo....

Postin tuo Posti tai Savon Jakelu OY, paitsi että ei tuo



Onko normaalia, että neljän hengen taloudessa kukaan ei saa postia viikkoon? 

Siis onko olemassa niin taivaallista viikkoa, ettei laskun laskua ja veron veroa...

Minä luulen että ei ole olemassa. Postia ei vaan joku osannut tuoda, jäi varmaan sitä ruohikkoa etsimään puolen metrin kinoksesta.

Viikkoon ei postia. Ei edes POSTINEN- paperia. Ei ilmaisjakelua, jota emme ole kieltäneet koska mainoksia on kiva kyttäillä. 

Nyt on siis käynyt niin, että postipate tai postipirkko on vienyt postin naapurin laatikkoon, joka ei todellakaan aio tuoda sitä takaisin oikeaan laatikkoon. Hän kyttää paljonko se perhe Ropponen saakan fyrkendaalia, naureskelee lääkärien lausunnoille ja hävittää eläinlääkärilaskut, jotka sitten peritään karhulla. 



Tai postipate tai postipirkko tekee yllämainitun itse, ja tuo ensiviikolla avatun näköisenä postin oikealla omistajalle. Tai sitten ihan vaan niin että ei ole osannut tuoda. Ei mitään maahanmuuttajia vastaan, mutta ei semmoinen Afrikan savannilta tulleen näköinen välttämättä huomaa aata äästä.  Voihan hän olla toki perisuomalainenkin vaikka ei kinokseen sulaudukaan, eikä pimeä piilosella kukaan löydä.... well anyways.

Kannattaa katsoa, Posti tai Savon Jakelu oy, ketä oikein palkkaa. 
Ehkä kannattaisi seuraavalla kerralla kun laitan hakemusta, palkata minut. 

Viime viikolla äiti kävi postilla kello 19.00, ei ollut mitään. Aamulla sukulaissetä tulee käymään, ja tuo mukanaan postin, joka oli tuotu siis mihin aikaan lie?

Onko postilla toimipistettä, jossa voisi käydä juttelemassa jollekin naamatusten. Kenties kirjoittaa muistilapulle että ainakin kerta viikkoon kuuluu saada postia, vaikka pelkästään mainoksia.

FACEBOOK:päivitys



Tuli mieleen tätä kirjoittaessa että näin mustan ihmisen´, tarkoitan siis ihossaan enemmän melaniinia omaavaa, tummaihoista.... nykyään ei enää tiedä millä nimellä saa kutsua...
Itse ainakin tykkään neekeripusuista 😄 lempparimakuni on mocca, entä sun?

"Hänen mukaansa palaute on ollut lähes sataprosenttisesti nimen vaihtamista vastustavaa. Neekerinsuukon nimestä luopuminen on myös Brunbergin itsensä mielestä ikävää.

-Se ei todellakaan ole rasistinen kannanotto. Minun mielestäni se on yleisestikin ymmärretty leikkimieliseksi. Tietenkin ajat muuttuvat. (iltasanomat uutisoi suukkojen nimenvaihdosta 2001)"

niin siis näin tummaihoisen ihmisen ensimmäisen kerran kun menin viikoksi opiskelemaan amiskaan joskus loppuvuonna 2014. Se oli hieno hetki ja hän upean näköinen, iho oli tietyssä valossa miltei sininen.




maanantai 21. tammikuuta 2019

Terkut !

Vuonna 2018 tämä alkoi vasta 4.2.2019

Tänä vuonna olette aikaistaneet kusipäisyyttänne: FinGrid-linjalla ajeltiin 20-21.1.2019 !!!

Tiiättekö, että ittelle vaan hallaa teette ja itteenne sabotoitte. 

Mutta ihanaa, ihanaa. Mä nautin! Lupasin katsokaa pitää Kuopion kaupungin ajantasalla kelkkailusta, koska niin avokätisesti meinaavat rakennuttaa virallista reittiä juurikin tuohon linjalle. Laitoin silloin sellaista vittuilevaa viestiä, aa että....



Lupasin pistää saldoa heille päin ja mikäs sen parempi päivä kuin se, kun huomaa nämä balettitanssijat fingridin-linjoilla. Kuopion kaupungin suunnittelija voi ihan kuulla kuinka minä olen tyytyväinen:


sunnuntai 20. tammikuuta 2019

The ultimate 10 year challenge !

Otin vähän erilaisen näkökulman. 

Ootteko te valmiita?



Olenko luonut tarpeeksi jännitystä? Joo. En kestä itekään enää....


Ensimmäinen kuva siis 2009

google maps

Ihanaa ihanaa peltomaisemaa ja maaseutua parhaimmillaan. Toisella puolella tietä maatalo. Pellon oikealla puolella on hieman pusikkoa ja pari naapuria. Ihania maalaistaloja nekin. Love love love it!


Toinen kuva vuodelta 2019

karttaikkuna- paikkatietoikkuna


I could go on and on and onnnnn with these reactions.


Tähän oli vähän niin kuin myth busters. Sanotaan että viini paranee vanhetessaan. Niin se ei päde kyllä muuhun. 
(ehkä joihinkin naisiin olkaa hyvät tästä kohteliaisuudesta) 
Mutta Hiltulanlahti.... sitä ei vuodet kohdellut kovin hyvin. 
Eiks tohon missä mä sanoin, että on puskaa ja pari pienempää torppaa niin siihen rakenneta sitä kouluu? Ja tossa ihanassa pellossa oli jo parisenkymmentä asuntoo kun:  Nuori pari ottaa selfietä rakentuvan talonsa edessä. Osoittelevat että makkari, olkkari, kyökki. Tommonen tosi kompakti pakkaus. Todellakin kompakti. Mun hepan karsinan kokonen. Ja naapuri rakentaa suoraan alkavaksi takapihan patiosta, toinen lännen puoleisesta terassista, edessä menee autotie sentin päästä ja idässä rakentaa sievi "unelmiesi kotia".
Se joka ensimmäisenä ajatteli että onpa kiva rakentaa tähän talo. Saa asua väljästi kauniissa maisemissa. Hän on varmaan jo muuttanut muualle.... 

Miltä vuodelta tää tietopläjäys oikein on? kannattais meinaan korjata. 
"Erittäin tiheästi rakennettu, jossa mietitään kenen se hiekanjyvänlevyinen pihakaistale onkaan"
"Suuri massiivinen maisemanblokkaaja koulu rakennutettiin kauniiden pienten puutalojen paikalle menetelmällä kaupunki saa mitä haluaa."
....


Kohta menee Puutossalmentie samalla lailla (pelataan tähän väliin hirsipuuta?) v _ _ _ _ _ s . (arvasitko oikein vai hirtettiinkö?)

Olen hakenut sieltä päin hevosille purua ja meidän Pepe <3 pupun. Ihanaa laakeaa peltomaisemaa. Voisin kuvitella hevosia silminkantamattomiin ja lehmiä. Ehtaa maalaismaisemaa. Ja, sitten se kaupunki taas pistää lusikkansa soppaan, joka muuttuu hetsillään paskanmakuseks. Sisko löysi jonkun suunnitelman; suunnitelma supistuu koska pari maanomistajaa eivät suostu myymään....
HYVÄ! Ois vaan ollut loputkin yhtä viisaita. Mutta kaikille ei sitä ole annettu, voi voi. 









torstai 10. tammikuuta 2019

Tee homo piruetti

Tässä on pari kuvaa kuinka kirjoitusprosessini etenee:


1. Yritä saada aikaan idea

2. Saa idea


3. Ala kirjoittaa


4. Juo kahvia


5. Tarjoa kirjoittamaasi kustantamoille.
ei sovi kustannusohjelmaan, kiitos
V###u s##t#n# minä teille näytän kustannusohjelmat...

6. Saa uusi idea


7. Kirjoita tarinasi elokuvaformaattiin ja tarjoa tuotantoyhtiöille.


Jeps. Näin mä tein. 

Suomessa ei tehdä tarpeeksi nuorille/nuorille aikuisille. Yhdysvalloissa se on ihan oma kulttuurinsa; on she´s the man, seventeen again, kissing booth, just to name few....

Suomessa on.... oota.... en saa päähäni. 

Kirjoitin ihanan tarinan vähemmän ihanalla nimellä: tee homo piruetti. 

Ja tarjosin tarinaa YLE- Draamalle ja parille muulle paikalle. Ja, nyt mä sain ahaa elämyksen. Tuure päärooliin! Se Boelius sieltä TTK:sta! 

Loistavaa! 

Menestys on paketoitu.

(enkä nyt tarkottanut sen kummenpia kuin että Tuuren mukana tulee kaikki hänen fanit/tilaajat/vihapuheystäväiset eli yhdellä nimellä = KATSOJALUVUT!






keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Rikos luontoa vastaan

Oli äskettäin tuon niminen kirjoituskilpailu, mutta en saanut osallistuttua siihen. Kirjoitan siis tarinan, jonka meinasin kilpailuun lähettää niin tänne blogiin:



Saarna



Ei tässä kylässä mitenkään erityisen kiihkouskovaisia oltu. Silti se oli joka sunnuntain juttu, saarna mentiin kuulemaan. Kirkko oli mäen päällä ja sitä ympäröi sekametsä. Oli mäntyjä joiden punaiset rungot sointuivat punamulta kirkon seiniin. Oli valkoista koivikkoa, joiden suorat rungot ikuistuivat monien hääparien juhlakuviin. Oli tuuheita kuusia, joiden ympärykset olivat niin leveitä, että ne näyttivät suorastaan yliluonnollisilta. Oli aurinkoinen ja helteinen päivä, mutta kirkonmäellä oli sopivan viileää ja varjoista. Auringon säteet puikkelehtivat puiden oksien välistä. Koko kylä saapui kirkkoon, tultiin autoilla ja mopoilla. Tultiin kävellen ja fillarilla. Kirkon kellot soivat alkavan messun kunniaksi. Kirkontornin laidalta lähti lentoon harakkaparvi ja tikka naputti nokallaan pihlajaa, pyhää puuta.

Valuimme kirkkoon sekalaisena joukkona. Olimme kaikki erilaisia mutta yhtä siitä huolimatta. Kirkossa tuoksui omaltaan, vanhalta ja erilaiselta. Puupenkit olivat lakatut ja liukkaat. Urut alkoivat soittaa akumusiikkia ja hiljennyimme hartaina. Pappi tuli esiin sakastista ja asettautui saarnastuoliin. Hän kohotti kätensä ilmaan ja hiljennyimme vielä enemmän jos se suinkaan oli mahdollista. Papin kuuluva ääni kaikui kirkossa ja hänen ensimmäinen karjaisunsa miltei lennätti kirkon kupolin ilmaan.

- Metsä kirkkoni olla saa!

Hän hiljeni hetkeksi ja katseli meitä.

- Metsä parantaa stressaantuneen. Se parantaa masentuneen. Metsä parantaa sinun sielusi! Hän osoitti etupenkillä istuvaa mummoa, joka alkoi vapisemaan kuin mahtavimman kosketuksesta.

- Menkää metsään niin olette lähellä Jumalaa. Metsässä hän kuulee teidät ja vastaa pyyntöihinne. Oivaltakaa uutta Luojastanne, antakaa hänen koskettaa teitä!

Kirkkoon laskeutui vaikuttava hiljaisuus. Kukaan tuskin uskalsi hengittää.

- Luoja loi luomakunnan. Hän loi metsät ja meidät osaksi luomakuntaa. Me olemme yhtä! Miten me suhtaudumme ympäröivään luontoon, Luojan luomaan luontoon? Pappi kysyi mutta tuskin odotti vastausta.

- Kun Jumala loi hän katsoi luomaansa ja sanoi: tämä on hyvä! Kaikki luotu on arvokasta. Metsät ovat arvokkaita ja sinä olet arvokas sen osana. Kuinka me voimme kohdella Jumalan luomaa niin että Hänen luomansa voisi hyvin? Me kunnioitamme sitä, me suojelemme ja pidämme hyvänä.

- Laulakaamme virsi 581, pappi pyysi ja urut alkoivat soittaa. Kaikki yhdyimme lauluun:

- Kiitos, Jumalamme, kun annoit kauniin maan, annoit jylhät metsät, loit vedet virtaamaan. Kiitos sisukkaasta työstä isien, kiitos isänmaasta ja kohtaloista sen.

- Menkää nyt metsään sillä paimenpojan tavoin; metsä kirkkoni olla saa!

Me istuimme hetken aloillamme ja yllättävä hiljaisuus humisi korvissa. Aloimme valua joukkona kohti ovia, etummainen avasi oven ja meni ulos. Joukko pysähtyi eikä päässyt eteenpäin. Tungettelimme jotta pääsimme ulos katsomaan mikä esti. Aurinko oli jotenkin kirkkaampi ja paahteisempi. Kirkonmäki oli hakattu. Oli otettu kirkon ympäröimä metsä viimeistä kantoa myöten. Näkyi alas kyläkauppaan, näkyi postin toimisto ja koko naapurusto. Pihalla haisi puu niin voimakkaana, että herkempi aivasti. Aurinko paahtoi kuumana otsalle ja hikikarpalot puskivat pintaan. Jostakin kirkon takaa mönki esiin motokone ja tarttui kirkon vieressä olevaan isoon vanhaan pyhään pihlajaan. Se rysähti maahan miltei kirkon portaille ja etummainen jonossa oli jäädä alle. Kone silpoi oksat ja pilkkoi osiin. Motokoneen hytistä laskeutui alas tanakka pieni mies, sätkä huulten välissä savuten. Hän hymyili saatanallisesti.

- Olihan se soma metsä, mutta on soma summa seurakunnan tililläkin tämän jälkeen. Oliko teillä messu?

Kukaan ei osannut vastata, oli kuin kielemme olisi viety pois. Pappi käveli luoksemme ja hymyili auringolle.

- Metsä kirkkoni olla saa, hän sanoi ja katseli meitä. Laumaansa.

- Mikä metsä? Uskalsi eräs kysyä. Pappi katsoi ympärilleen ja hymyili leveämmin, tuntui hipaisevan taskuaan.

- Onhan siellä vielä pappilan luona, hän sanoi ja meni takaisin sisälle.

- Nyt taisi pappismies unohtaa, sanoi pieni tanakka mies, otimme pappilan ennen tätä.


Ilmassa raikui nauru.


......

Tuli mieleen tämä tarina kun naapuri merkkasi pihatien toisen puolen hakattavaksi. Kohta leijuu sekin tie ilmassa, eikä näytä paskaa kummemmalta.