Hmph!

 Nyt se alkoi taas, ei olekaan moneen vuoteen...

Mopo ajoi hämärällä metsätiellä. Metsätien reunaan ulottuu meidän ponien tarha. Oli tullut-mennyt-tullut ja mennyt. Ja, on kyllä sellaiset jäljet että perunaa voisi istuttaa. Mietin vaan sitäkin, että ponien tarha on liukas ja jos olisivat enemmissä määrin säikähtäneet ja satuttaneet jalkansa. Esim. jos maaten olisivat olleet kuten monesti ovat. Ovat säikähtäneet kuitenkin jonkin verran koska kun menin katsomaan taskulampulla, ovatko kunnossa säikähtivät valoa ja meinasivat juosta karkuun. Tarhassa on yksi vanhusponi, jolla nivelet varmaan siinä kunnossa etteivät mitään äkillistä ylösnousua jne. kestä. Ja, toinen poni on erityisherkkä. Säpsyy kaikkia liiallisia ääniä ja liikkeitä.

Huomenna lisäilen kuvia kun ei enää pimeässä saa. Vitsit kun meinasin tänään laittaa riistakameran ponien tarhaan niiden leikkejä kuvaamaan. Olisi varmaan kuvannut nämä toisenlaisetkin leikit. 

Tässä näkee hyvin. Vasemmalla on jälki joka syntyy jos ajelee nätisti ja oikealla sitten vähemmän nätisti.

Siinä on menty "pientareelle" ja tuo valopilkku on rajapyykki.

Siinä on roiskittu menemään.

Mentiin meidän Elli-ponilla joku päivä sitten siellä ja Elli otti sellaiset laukkavauhdit että ei pysynyt riimunnaru kädessä. Juoksi pitkän suoran ennen kuin pysähtyi katsomaan missä kupataan. Olisi ollut näky kun mopo tulee vauhdilla Ellin niskaan...

Ja meidän lämppärikin pillastui tässä yksi päivä. 

Taidan viedä postilaatikkoon kirjeen kun tiedän kuka se oli.

Pitäis parikymppisellä olla käytössäännöt hallussa ja ymmärrystä tämmösessä tilanteessa kun on ponitarhat ihan vieressä. Vaikka vanhemmat ei ole kotona. Ei se mene niin että kun kissa on poissa hiiret hyppii pöydillä...