Eipä paskempia

Hiiret on vallanneet vaateaitan eli varaston, jonne on kerätty kaikkea mahdollista ja mahdotonta. On pieniä vaatteita, leluja, pelejä. Koulukirjoja ja vihkoja. Siivoilin siellä tänään tunnin-pari ja löysin meheviä juttuja. Ihan pistää naurattamaan mutta myös ahdistamaan.

Tässä muutama poiminta... 

Löysin vihkon välistä pienen lapun, jolle olen kirjoittanut pienen "tarinan":

Olen ravintoloitsija.

(tässä olisi nimimerkki mutta jätetään pois, olkoon vaikka piip1)

Eli piip1 tulee syömään ja ruoka oli niin hyvää, että hän haluaa kiittää pääkokkia ihan henk.kohtaisesti.

- Eräs vieras haluaa tavata teidät, tarjoilija sanoo.

- Kuka?

- piip1, tarjoilija sanoo epäröiden. Hymyilen.

- Ei anneta hänen odottaa.

Piip1 on selin minuun. Köhäisen.

- Teidän ruokanne oli aivan, piip1 aloittaa, kääntyy ja hiljenee heti.

- Pauliina Tuulivaara entinen Ropponen, ravintoloitsija ja pääkokki. (olin jo näköjään ajatellut muuttavani nimeni :))

Piip1 on ihan hiljaa ja hänen kurkusta kuuluu kurlutusta. Kyykistyn ja otan vieressäni olevan roskakorin piip1 nokan eteen. Hän antaa ylen. Piip1sen seuralainen piip2 katsoo piip1stä ihmeissään ja pahoittelee tapahtunutta (ei taida muistaa minua).

-Ei se mitään. Totuin tähän seiskalla. 

---------------------------------------------------

Seuraavaksi löysin muisteloita kotsantunnilta:

Katsottiin mitä kaikkea kananmunasta voi tehdä-videota. Opettaja oli jostain syystä pakottanut piip3sen(eri henk kun edelliset piipit) syömään palan Ropposen vääntämää torttua (piirakkaa) Piip4 sano jotain että syö syö hahahhahahha. Ope sano: oopas hiljaa vai haluatko tupla-annoksen. Olipa hiljaa koko lopputunnin.

------------------

Tein kääretorttua ja käänsin sen ympäri jäähtyneenä. Se meni vähän ruttuun. Naurua luokassa. Paiskon hilloa niin että lentää. Piip5, joka oli parini toi kermavaahdon. Paiskon sitäkin pitkin torttua niin että lentää. Sisko sanoi tunnin jälkeen, että mulla oli ohimot ihan tulipunasena. Piip5 syö viipaleen. Hyvää, sanoo. Vittu mikä valehtelija.

------------------

Piip6 kävi hakemassa teehensä lusikan ja meinasi laittaa sen suoraan kuppiin. Piip7 sanoo, etkö sä pese sitä. Piip6 kysyy miksi? Piip7 mulkaisee tiettyyn suuntaan ja lusikka päätyy vesisuihkuun ennen käyttöä.

------------------

Kotsan ope sano, "tulkaapa vähän tänne", välitunnilla. Mentiin ussan luokkaan ja ihmeteltiin mitähän nyt. "Saatte todistukseen kutosen jos ette ala tunnilla tekemään yhteistyötä muiden kanssa". 😶

------------------

Sitten löysin vihkosta myös teknisen muistoja:

Oltiin oltu pois tunnilta useaan otteeseen. Joskus mielenosoituksellisesti ootettiin kyllä tunnin alkua ja kun ope tuli avaamaan häippästiin kaupoille. Sitten ope tuli bussipysäkille ja sano, ette oo ollu tunneilla. Vastattiin että noh ilmapiiri vähän semmonen. Se sano: ootteko aatellu että se voi johtua teistä. XDXDXDXD Tietäisitpä ope mimmonen vitsi luokassa lohkaistiin kun sä jä mä yhdessä hitsattiin vinkvink XDDD Ja sit se on mun SYY?! 

Elämännälkä

Se, jonka elämännälkä istuu olkapäällä kello 22.30, voisi luukuttaa sitä radiota vähän pienemmällä. En edes ole sinun lähinaapurisi ja silti kuulen sanasta sanaan mitä tykkäätte kuunnella. Säälittää teidän lähinaapurit. Hankkikaa pikimmiten lähete kuuloklinikalle koska ikäkuulo alkaa näköjään vaivata ja pahemman kerran 

Eläin on se ihminen hän

Siis joka ainoa kerta kun joku erehtyy lehdessä, sosiaalisessa mediassa tai ihan vaan naapurin kaa jutellessa käyttämään kissastaan tai koirastaan hän pronominia tulee kaiken maailman nipottajat kommentoimaan; ihminen on hän. Eläin on se.

Nää nipottajat on varmaan osittain niitä, joista tuossa suvivirsi- jutussakin sivusin. Niitä, joiden mielestä meidät loi se iso j.

Mutta ei me tänne eksytty tämmösinä karvattomina, kahdella jalalla kulkevina ja puhumaan kykenevinä. 

Annapas kun mä räjäytän sun tajunnan:

Ihminen = apina

Apina= eläin

Kertakaikkisen järkyttävää. Siis APUVA!

Jeps. Siis ihmekös noita sääriä täytyy muistaa ajella tai tulee se luonnollinen paviaanius esiin... mutta anyways mennäänpäs vähän tieteelliseen liirumlaarumiin.

Ihmiset kuuluu ELÄINkuntaan (Animalia)

Ihminen on selkärankainen 

Ihminen on nisäkäs

Ihminen on kädellinen

Ihminen on ihmisapina.

Ihminen on monisoluinen ELIÖ

Ihminen kuuluu ihmisten (homo) sukuun joka on kehittynyt ihmisapinoista (hominidae)

Elikkäs olemme eläimiä, joille on kehittynyt kyky tuottaa puhetta ja keksiä maailmaa pilaavia (ja myös pelastavia) juttuja. Meillä on kyky luoda kulttuuria ja liipalaaapaaa. 

Hän on persoonapronomini.

Se viittaa asioihin ja esineisiin.

Minä en koe että koira olisi esine tai asia. Koira ei ole kivimöhkäle jolla ei ole persoonaa. 

Englanninkielessä käytetään she/he ilman että kukaan tulee huutelemaan ihmisen ylemmyydestä ja erinomaisuudesta. 

Annetaanko jokaisen puhua lemmikkikoirastaan, kissastaan tai vaikka nyt siitä kivimöhkäleestä (en tuomitse) sillä pronominilla millä haluaa. Ei sen pitäisi ketään haitata. En vaan jaksa noita itkijöitä joiden on ihan pakko joka kerta muistuttaa ja kommentoida että se sun koira on se. ME TIEDETÄÄN. Ollaan kaikki kuitenkin ainakin kansakoulusta päästy. 

Että se pitää kommentit nyt vaan sisällään ja kommentoi jotain muuta, vaikka että kiva että pelastit koirat sieltä kosmetiikka-tehtaalta. Okei. Tai sitten se voi jättää kommentoimatta kokonaan me ei tarvita sen mielipidettä.

Ja, voihan olla että joskus, kun tämä ihmisLAJI vielä tästä kehittyy, niin ne homosapiens 2.0 tyypit kutsuukin meitä se-pronominilla. Ollaan niille jotain asioihin ja esineisiin verrattavia älyvapaita olioita.

Vaadin korvauksia

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen 
Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen.

Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks' luopi, sen kutsuu elohon.

Tämä ateisti, joka uskoo että jumalan nimi on evoluutio ja Aatami ja Eeva olivat juuri puusta pudonneita apinoita, aikoo pyytää korvauksia vaikka suomen pressalta asti jos ei kuule lasten kevätjuhlassa suvivirttä.

Se ei lasta traumatisoi jos se kuulee muutaman kerran perinteisen laulun aikana sen valkopartaisen pilvenreunalla asuvan fantasiahemmon nimen. Senhän voisi tulkita vapaasti vaikka evoluutioksi. Yhteyttämiseksi. Hapeksi ja muuksi suotuisaksi elämänylläpitäjäksi. Ei pidä ottaa niin vakavasti. 

Se että laulussa on sanoja kuten siunaus, herra ja luoja ties mitä ei tee lapsesta halleluujaa huutavaa hör....

Se hör...öys alkaa jos lapsen kurkusta tungetaan kotona soppakauhalla sitä uskontoa ja että jumala loi meidät vaikka sen luomisen hoiti kyllä elämän synnylle suotuisat olosuhteet ---> evoluutio.

Trauma tulee siitä jos lapsi nuoruudessaan tajuaa kuuluvansa LGBTQ+ ihmisiin ja on saanut kotona kuulla homouden olevan sairaus ja sitä rataa. "Oot meidän rakas poika... niin kauan kun et tee itsestäs tossa sairaudessas isää...."

Ja, luulisi nyt ainakin supisuomalaisten vanhempien jo tietävän ja muistavan että koulun kevätjuhlassa todistustenjaon jälkeen kuullaan suvivirsi. Mitä sitä korvauksia vinkumaan jälkikäteen. Mitä sitä wilma-viestiä lähettämään jostain mikä on tavallaan itsestäänselvyys? Ja, en jotenkin usko että lapsi ottaa itsekseen hernettä henkeen suvivirrestä. Ellei vanhemmat sitä tee ja näytä esimerkkiä... vai? Olisi pysynyt kotona jos kuvittelee että lapsi valaistuu ja tulee uskoon yhden kappaleen aikana. Ei siellä sentään mitään pyhää vettä heitellä päälle... ellei kesäsade sitten kastele juhlakansaa. Pysyy mielensäpahoittajat kotona ja pyytää todistukset postitse niin voidaan me muut, ei niin vakavasti uskonasioista hernettä nenään vetävät nauttia perinteistä ja siitä kuinka lapset häpeää silmät päästään kun vanhemmat ihan joukolla herkistyy. Voi sille jälkikasvulle vaikka kertoa että hei lakkaa vinkumasta, tämä on perinne, nauti musiikista ja yhteishengestä. Et sinä siihen kuole vaikka pari kertaa jumala sanan kuulet.

Sitten vielä loppuun se suvivirren skandaalimainen osa:

Taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi hyvyyttäs', Jumala,
ihmeitäs' julistaapi se vuosi vuodelta.
Taas linnut laulujansa visertää kauniisti,
myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi!
Mun sieluni, sä liitä myös äänes' kuorohon
ja armon Herraa kiitä, kun laupias hän on.

....jeps. Kyllä tuntuu ihan siltä että näen valon. Pyhähenki hiipii oikein sisuskaluihin asti ja taidan lähteä sunnuntaina kirkkoon. Täytyy ripittäytyä ja sitä rataa. Hallelujaa vaan ja hellettä kaikille 🌞

30- Vuotias Vitsi

Paljon Onnea Vaan Paljon Onnea .... 

Olen nyt 30-vuotias vitsi. Yleensä sanotaan naisen paranevan vanhetessaan, tämä vitsi huononee. Olen jo nyt niin huono vitsi ettei ketään naurata enää. Vähiten minua itseäni. 

Löysin voice.fi sivustolta listan jossa on asioita joita naisoletetun tulee tietää/kokea/omistaa ennen kuin täyttää kolkyt. Käydäänpä se läpi.

*

Listan mukaan ne asiat, joita naisten tulisi kolmekymppiseksi mennessä omistaa ovat:

1. Yksi sellainen poikaystävä, jonka luokse voit palata vain huomataksesi, kuinka pitkälle olet päässyt.

- Ei ole ainuttakaan eksää. Eikä nyksääkään sen puoleen. Perhetaustan vuoksi riskini päätyä samanlaiseen suhteeseen kuin vanhempani on suuri ja se on minun suurin inspiraatio olla 4Ever Alone.

2. Laatuhuonekalu, jonka ensimmäinen omistaja olet sinä itse.

- En ole ikinä ostanut uutta huonekalua. Ostin kyllä vanhan emännänkaapin juuri pari kuukautta sitten.

3. Yksi täydellinen vaatekappale, joka kelpaa hätätilanteissa kun unelmiesi mies tai pomosi haluaa nähdä sinut hetken varoitusajalla.

- Ei ole pomoa eikä unelmien miestä (Noh, unelmoin yhä että DiCaprio tulisi ovelle kolkuttamaan.) Menen päivästä toiseen samoissa "pieruverkkareissa". Mutta kyllä minulla on pahvilaatikoittain ihan edustuskelpoistakin rytkyä, ei vaan viitsi kotona pukeutua kun ei kukaan ole kumminkaan näkemässä. Jos joskus kaupoille lähtee tai mummin luo niin penkoo sieltä laatikoista vähiten tunkkaiselta haisevan. Sitten kun pitää joskus laittaa kamppeet pesuun niin sitten ottaa ne edelliset pieruverkkarit ja on taas niissä niin kauan kuin kykenee.

4. Laukku, salkku ja sateenvarjo, joita et häpeä.

- En käytä laukkuja enkä salkkuja. Enkä sateenvarjoja. Mutta kyllähän niitä löytyy.

5. Nuoruus, josta voit ylpeydellä lipua aikuisuuteen.

- 

6. Tarpeeksi mehukas menneisyys, jotta siitä riittää kerrottavaa sitten, kun olet jo vanha.

- 

Olen ajatellut kirjoittaa "fiktiivisen" kirjan elämästäni otsikolla Tahdon uskoa että synnyn uudelleen. Tosin mun elämäntuurilla synnyn paskakuoriaisena.

Tai sitten kärpäsenä. Ottakaa kärpäslätkät esiin!

7. Tietoisuus siitä, että sinustakin tulee vanha. Ja säästössä rahaa, jotta voit nauttia elämästäsi myös eläkepäivillä.

- Jep. Kolmenkympin kriisi alkoi jo kaksvitosena. Kollageenituotanto hiipuu, hedelmällisyys tippuu puoleen... Ei mene kauan kun olen mätänevä raato jonka pankki löytää kun laskuja ei ole maksettu. Tai oikeastaan olen päättänyt lähteä vaeltamaan vuonna 2045 (aatella siihen ei ole kuin 20 vuotta! ihan hetken päästä 19! Siis minne tämä (turha)elämä meni? Tuo aikahan menee oloneuvoksenakin ihan siivillä. Täytyy ruveta paikkailemaan matkareppua) Ajatuksena on muumioitua sitten sen H-hetken tullessa jonnekin suolle. Sieltä sitten kaivosyhtiö koeporauksessa löytää ja laitetaan museoon näytille. Kaikki tulee kattomaan että kukahan tuo on joskus ollut. Minä sitten nauraa räkätän että tulitte kattomaan mitättömyyttä. Sain vuonna 2024 ensimmäisen eläkeotteeni-kirjeen. Tuleva eläkkeesi on 0e/kk XD

8. Sähköpostiosoite, pankkitili ja vastaaja, johon kenelläkään muulla ei ole käyttöoikeutta.

- No, kerrankin voin sanoa että löytyy. Tosin mikä on vastaaja?

9. CV, jossa ei ole yhtäkään valhetta.

- No, ikää en jaksa joka vuosi vaihtaa CV-hen kun mikään muu tieto ei kuitenkaan muutu. Tosin työnantajat varmaan ajattelee että jotakin mätää CV:ssä on, unohti laittaa työkokemuksensa. 

10. Yksi ystävä, joka saa sinut aina nauramaan ja yksi, jonka kanssa saat itkeä.

- Lasketaanko äiti, sisko tai lemmikki?

11. Monia ruuvimeisseleitä, porakone ja mustat pitsirintaliivit.

- Ruuvimeisseleitä löytyy vähän joka päällä, porakonetta en osaa käyttää. Halusin kerran MAXIM:in kanteen ja semmosta mutta sain kuulla että semmosesta unelmointi on 

Parempi jättää kaikki pitsinen ja hekumallinen ja syntinen ja tommonen.

Onneksi olen päässyt niistä turmeltuneista unelmista.

Näkee selvästi että elämänlaatu parani huomattavasti LOL

12. Jotain naurettavan kallista, jonka ostit itsellesi vain siksi, että ansaitsit sen.

- Poneille parin kuukauden välein purupaali karsinaan. 14,90 e / kpl !!!

13. Luottamus siihen, että sinä ansaitset hemmottelua.

- Eh.

14. Ihonhoitorutiini, kunto-ohjelma, ja suunnitelma kaikkien muiden asioiden varalle, jotka lähtevät pakostakin alamäkeä kohti kun ikää tulee lisää.

- Käyn suihkussa kerran viikossa siellä pestään naamalärvikin. Kunto-ohjelmaksi riittää hevosten heinien-, vesien-, uunipuiden kantaminen ja koiran lenkitys. Eiköhän tässä olla menty alamäkeä jo hyvän matkaa eikun kaasua komisario Pauliina.

15. Hyvässä vauhdissa oleva ura ja hyvällä mallilla oleva parisuhde, ja suunnitelma kaikkien muiden asioiden varalle, jotka pakostakin vain paranevat kun ikää tulee lisää.

- Eiköhän tätä toimettomuutta voi jo uraksi kutsua 😅

- Parisuhde... mikä se on? Isän sanoja lainatakseni: ei niillä mitään Tarzania ole (kun joku sukulais-tuttava-mikä-lie on puhelimessa kysynyt eikö niillä sun tytöillä ketään ole?)

- Ensi kesän suunnitelmissa on remontoida noi kaksi huonetta joissa on lievästi sanottuna sisäilmaongelma. Parenee elämänlaatu niiksi 20- vuodeksi jotka tässä vielä vietän ennen Suurta Vaellusta.

*

Katsoin vuonna 2022 joulunaluspäivinä Hallmarkin hömppä romkomeja. Yhdessä elokuvassa teemana oli nainen ja hänen 30-vee synttärit. Leffassa nämä kolkytsynttärit oli leimattu erittäin tärkeäksi elämän virstanpylvääksi. Silloin katsotaan ekaa kertaa taaksepäin. Mitä kaikkea on tullut saavutettua. 

Ööö, täytyy ihan kaivella muistia, varmaan pääsen Kiinan asti.... Oottakaas hetki vielä...

Ai niin ! Olen päässyt ylioppilaaksi. Hyvä minä. TapuTapu olkapäälle ja Hyvää Syntymäpäivää 🎉🍰

Noh, olen tietysti rakentanut sääsuojan poneille. Ei ihan vatupassiin mennyt mutta muuten olen ylpeä siitä.

 

En päässyt MAXIM:n kanteen mutta Curly-lehden kanteen pääsin

Osaan virkata ja neuloa kauniita vaatteita

Aloin tosiaan kirjoittaa tätä jo tuolloin 2023 👇 mutta pari vuotta sitä ennen olin yrittänyt lentää pesästä. Vuokrakämppä Pieksämäellä. Tuntu siltä että leikin vaan kotia jossakin aikuisen asunnossa. En nähnyt itteeni edes vessan peilistä. Kun olen tämmönen hobitti (150cm) joka tarttee vielä kolmekymppisenäkin autossa turvaistuimen XD. Musta luvattiin pituusennustuksissa 160 senttistä mutta jonnekin se 10 senttiä säikähti XD. Oli vähän liikaa stressihormonit koholla ettei kasvuhormonia erittynyt.

Vintti-ikkunan yläpuolella oli joskus vuosia sitten linnunpesä. Sieltä oli pikkulintu yrittänyt lentää. Se oli levittänyt siivet ja hypännyt omaan elämään. Noh, yrittänyt ainakin. Sen jalka oli tarttunut pesässä olevaan heinään ja se kuoli. Mä olen kuin tuo pieni lintu. Se on mulla 3D-kehyksissä. Mennyt vähän huonoksi, pitää heittää menemään.

Kuulin 19.1.2023 hammaslääkäriä odotellessa täydellisen biisin, jossa on ensimmäinen säe kuin minulle tehty.

Se pieni rouva

Jolla on se pieni koira

Istuu taas vakipaikallaan

Koira ei liiku

Ehkä unessa tai jotain

Mut rouva kertoo sille lapsistaan

Niistä, joita ei koskaan tullutkaan

- Tummilla teillä Vesterinen yhtyeineen.

Töttöröö mikä torilöytö!

 

Kirppislöytö