Sitten mä katson taivaanrantaan. Se välkähtää semmoseks oranssehtavaksi (?) ja sitten taas välkkyy. Mä olin että ...
Revontulet!
Sitten mä mietin, että
Mä en käytä minkäänlaisia huumeita ihan vaan for the record.
Ja saan tämmösen momentin:
Eihän se taivaanranta mistään revostulista välky vaan:
Siellä kun tien varressa vähenee puusuoja niin näkyy pitkien ja lyhyiden valojen vaihtelu tuonne eräjorpakkoon, missä olin sitä enkeliä tekemässä.
Jotkut kärsii kaamosmasennuksesta, minä kärsin toisenlaisesta masennuksesta. Semmosesta kun mä tiedän, että on yö mutta silti taivas loistaa jostakin muusta kuin kuusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti