sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Rauhallinen maalaisidylli? - Niinhän sitä luulisi.

Luulin, että moottoriajoneuvolla perseily oli vain talven juttu. Mutta eipä näköjään ole.

Katsotaanpa millainen yö minulla oli:

Lähdin noin 11 aikaan nukkumaan, sisko oli mennyt huoneeseen jo aikaisemmin. 
Kävimme vielä läpi, mitä seuraavana päivänä pitäisi ainakin muistaa tehdä ja aloimme nukkua. Menin nopeasti horteeseen.
Sitten havahdun kaasutuksen ääneen, joka on epätasainen kuin minun mökkitie. 
Ääni kuuluu läheltä, kuin pihassa joku rellestäisi. 
Ensimmäisenä mielessä hevoset. Toiset nukkuu varmaan maaten ja säikähtävät. 500 kilonen eläin ei kovin hyvin makuulle pääse saati sitten seisomaan. 
Siskokin on suu irvessä ylhäällä ja katselee ikkunasta. 
Ääni kuuluu uudelleen. 
Sisko lähtee juosten alakertaan ja sanoo äidille taas kuuluvista äänistä. Äiti on epäleväinen että näinköhän siellä taaskaan mitään menee. 
He lähtevät ulos katsomaan mitä helvettiä on tapahtumassa. 
Minä katselen huoneeni ikkunasta ja olen kuin tulisilla hiilillä. 
Olisin itse halunnut olla se joka selkään antaa. 
Moottorin ääni kuuluu uudelleen ja uudelleen ja minä kiikutan kaks koiraa alakertaan ja menen terassille huhuilemaan. 
Äiti kysyy että mitä. 
Huudan hänelle että saitteko sen mulkun kiinni. 
Äiti kertoo missä sisko on ja juoksen yöpaitasillani kuuntelemaan hänen selontekoaan.
-Tuossa ajaa kuin maniac hupparin liepeet liehuen. Musta huppari sillä oli, Eestakas ajelee ja kaasujalka on tonnin painonen. Saatana. Ei tämmönän vetele.
- Naapurin sällillä on uus mopo, sanon siihen väliin.
- Käykää kahtomassa onko pihassa.
- Me laitetaan vittu esteet tielle. Tähän aikaan aleta ajelemaan. Tässä tiellä ei ajeta illan kähmässä eikä päivän paisteessa. Eikä siinä välillä. Kävellä saa, muttei mennä moottoriajoneuvolla. Meidän maastolenkki. Pitäs laittaa kyltti, että kulje omalla vastuulla ja sillä varauksella, että hevosia tulee vastaan. Ja, me ratsastajat mennään varauksella sitten niiden pihojen läpi. Tolla tavalla tulee maniac vastaan niin johan säikähti hevonen saatana.
-Näytin sille kansainvälisesti kauneinta sormea, sisko lisää.
-Hyvä.
Kun selonteot on valmiit me lähdettiin naapuria kahtomaa. Valot raikaa talossa mutta sen verran on maalaisjärkeä etten mennyt lähemmäksi häiritsemään puol kahdentoista aikaan illalla. Huomenna nousee hiljennä hevosia- kyltti.

Eiköhän siellä kaupungissakin ollut joku aika jolloin pitää alkaa rauhottua. Maalaisjärjellä samat pelisäännöt on maallakin. 
Tämmöstäkö tää on kun maaseutu tyhjenee ja siitä tehdään esikaupunkialue. Ei vetele Ei. Mulle se lottovoitto heti nyt. Niin ostan vähän maata.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti