Let´s play a game

Olen suorapuheinen. Todella suorapuheinen, se saattaa olla aspergerin merkki kun sanon yleensä mitä sylki suuhun tuo. Joskus voisin yrittää muistaa nielaista ensin :)

Tehdään asperger testi

Huomioita joihinkin kohtiin:

Kysymys 2: Strongly agree, päiväni ovat kuin toistensa kopioita. Herään samaan aikaan aina, vedän lärviin kahvikupin ja leivän, hevoset, toinen kuppi kahvia, koirat ulos jne... Seuraavana päivänä uusinta

Kysymys 4: Strongly agree; katson esimerkiksi tv-ohjelmaa tai luen kirjaa tai vaikkaa virkkaan ja äiti alkaa höpisemään jotain. En varmana kuule mitään ennen kuin nimeni mainitaan. 

Kysymys 5: Strongly agree, ollaan ulkona koirien kanssa ja ykskaks nostan pipon reunaa korvan taakse ja alan karjua koiria sisään, koska jossakin napsahti ihan varmasti oksa :)

Kysymys 12: Strongly agree. Esim uusi postilaatikko jossa luki Majuri. Sanoin siskolle että ei varmana ole henkilön sotilasarvo :) 

Kysymys 14: Strongly agree. Nytkin on kymmenen tarinaa kesken ja yläasteella varsinkin keksin tarinoita miksen päässyt kouluun; no kun täti on joutunut sairaalaan, no kun on räkätauti ja ripuli...

Kysymys 27: Strongly disagree. Se on mitä sanot eikä mitään muuta. Että älä sano mitä et tarkoita

Kysymys 33: Strongly agree: En tiedä milloin mun pitää puhua. Yleensä se on puhelimen päässä oleva joka jauhaa koko ajan ja minä nyökkäilen vaikke se minun nyökkäyksiä näekään tai mumisen hmm, hmmmm, mmmm.

Tulokset:

You scored a total of 38

Based upon your responses to this autism screening measure, it appears that you are likely suffering from an autism spectrum disorder, or Asperger's disorder. People who score similarly often qualify for a diagnosis of autism or Asperger's.

People with an autism spectrum disorder often suffer from severe and sustained impairment in social interaction and the development of restricted, repetitive patterns of behavior, interests, and activities. The disturbance must cause clinically significant impairment in social, occupational, or other important areas of functioning.

You should not take this as a diagnosis of any sort, or a recommendation for treatment. However, it would be advisable and likely beneficial for you to seek further diagnosis from a trained mental health professional soon to rule out a possible anxiety disorder.

S C O R E S
If you scored...
Then...
34 & up Autism likely
30 - 33  Possible autism
0 - 29  No autism

Leveä kuin...

Kuinka leveän tien ihmiset tarvitsevat?

No, kaupunki saa mitä kaupunki haluaa.

Yksi hyvä juttu tässä on. En sano ääneen muuta kuin sen, että Kuopion rahaa palaa. Ei se kaikkeen riitä kuitenkaan. 

Polje, polje, kyllä ketjua riittää

Ajoin pyörällä töihin Tietä 551, Karttulantie, pitkin kahden viikon ajan.

Kertaakaan ei ollut "on erään kerran hipaissut liian läheltä"- tilannetta.

Jos vastaan ei tullut autoja, 
autot 
linkit 
kuormurit 
pakut 
ja sun muut moottorit 
sinkoutuivat toiselle kaistalle ja ohittivat minut komean matkan päästä.

Jos vastaan tuli autoja, ohittivat silti niin ettei hipaissutkaan tai; niin kuin tänään ja pari muutakin kertaa, minun takaa tuleva auto hidasti etanavauhtiin jotta vastaan tuleva auto pääsee ohi ensin ja sitten tämä takaa tuleva ohittamaan minut sopivasti ja turvallisesti.
Oli toki myös muutama sellainen ajaja, joiden kohdalla mietin kuinka kortti saatiin. Tai että miksi on tuli persiin alla. Heidän edessään oli mopoilija ja heidän sitten täytyi (kaksi autoa) ohittaa tämä mopoilija vaikka minä tulin edestäpäin. Mutta kyllä maailmaan mahtuu nämä kusipäätkin, ollaan suvaitsevaisia 💙

Eli sanoisinko pari vinkkiä niille joita autot hipaisee:

A) Tarkista oma tiellä käyttäymisesi. Yleensä tässä sananparressa on eläimenä kukko, mutta minä en sitä kaunista eläintä käytä tällä kertaa, joten: pakkoko sitä on olla kuin paskakärpänen tunkiolla.
Siinä tiellä on se valkoinen viiva. Kävele valkoisella viivalla ellet ole juonut tai sitten valkoisen viivan ja ojan välissä. Älä mene kukkoilemaan siis minun vertauksen mukaan: kärpästelemään :) valkoisen viivan ja tien väliin. Ja älä kävele sen kaiman kanssa vieretysten, jonossakin voi mennä.

Onko tiellä käyttäyminen kunnossa? Seuraava vaihtoehto on:

B) Hanki nämä välineet

ja

Näillä vehkeillä lasket itsellesi painoindeksin ja mietit pitäisikö kenties mennä painonhallintakurssille, jos se indeksi on vaikka syy miksi autot hipaisee.

Minun painoindeksi on 19,1. Haluaisin kyllä olla hieman pyöreämpi kuka tarjoaa RAX-aterian?

Kohta Sataa

Ajattelin listata yli sadan lukija ylittäneet blogipostaukset.

Ne iänikuiset kelkkailijat ovat herättäneet jopa 111 lukijan huomion

Aupairit Downunder on kiinnostanut peräti 126 lukijaa. Ehkäpä teitä kiinnostaisi kuulla myös tälläisestä: Minusta piti tulla Aupairit Miamissa tähti. Jeps. Oli se hetki kun piti vahvistaa lähtö tekstiviestillä, ja alkaisi perhehaastattelut. En laittanut viestiä.

1) Äiti liian usein sanoi, miten sä pärjäät, et sä pärjää, kauheeta kamalaa hui minun pikkutyttö suuressa maailmassa ja ethän sinä edes kuopion keskustassa niin miten sinä Miamissa. 

- Suomalaiset ovat semmosta takakireetä sakkia. Ei hymyillä juuri lainkaan, ei tervehditä ellei joku tervehdi ensin, sittenkin ajatellaan että miks v*tussa sä mulle puhut, bussissa ei uskalleta istua viereen, jos sieltä sattuisi löytymään vapaa paikka. Minä puhun usein yksikseni, ja kun minä niin teen niin se tapahtuu englanniksi. Ulosantini on rempseämpää englanniksi kuin se on suomeksi. Ehkäpä äiti kulta, olisin pärjännyt mainiosti rempseiden ja suulaiden ja ystävällisten Miamilaisten kanssa. Tiedä mitä kaikkea olisikaan tapahtunut. Vaikka kuule seuraavan huippuelokuvan casting-tilaisuus ! Aina voi unelmoida. Tai kenties joku aito ja oikea malliemo olisi napannut minut johonkin näytökseen kävellessäni lastenrattaiden kanssa pitkin bulevardeja. Aina voi unelmoida isommin.

2) Äiti vetää hihastaan viimeisen oljenkorren: Ei taida tuo sinun Mikki (koira) olla elossa kun tulet takaisin. 

- Byäääääääh. Itkin salaa pari päivää. En luovu ihanasta ärsyttävästä Mikistä ikinä! Näyttää tuo minun 14 vee pappa porskuttavan menemään. Sitä juostaan kuin nuori poika. 

3) En mä pärjää. En oo ikinä matkustanut lentokoneella. En mä tiiä mitä pitää tehdä ja kukaan ei neuvo ja mun toilailut tallennetaan nauhalle. Tietysti joku välilasku Lontoossa, siellä ei oo kukaan vastassa, en löydä Miamiin menevään koneeseen saati sitten takaisin Suomeen. 

- Aupparit lähti yhtämatkaa. Ennen matkustaneet neuvo niitä jotka ei ollut matkustanut. Kaikki yhdessä, ei ois tarvinnut itse. No, enpähän tiennyt että silleen mennään. 

= > En lähtenyt. Olen yhä vaan mä enkä The Pauliina.

Tiesin jo vuonna 2015 että olen kirjailja postaus on tuhlannut 154 lukijan aikaa. 

TWD Fanfiction  ja minun tuleva roolini The Walking Deadissä on ollut aikamoinen blockbuster ja luetuttanut 223 lukijaa.

Rummun pärinää !

Nuoret lahjottiin jätskillä ja tulos oli kuin Kolmannen valtakunnan Juutalaisleiri uskottelut, naurettiin ja hymyiltiin vaikka selän takana on Suomen pahin luonnonsuojelurikkomus yleisentarpeen vuoksi. Tämä on saanut miltei 300 lukijaa! 

Lähetäänkö shoppailee? Pamin tyyliin

Ensin äiti käy tankkaa auton, koska tiedossa on pidempi reissu parin päivän päästä.

Sitten mennään ruokakauppaan. Käytiin Lidlissä.

Sitten mennään toiseen kauppaan, jossa pitäisi olla koiran raksut. Ei ollut, mutta mukaan tarttui porkkanapussi.

Sitten käydään apsilla katsoo onko siellä. Ei ole, mutta otetaan kyytiin unohtunut kissanhiekka. 

Sitten kohti Matkusta. Kun siellä olis New Yorkerissa ale. Luulen ettei oo mulle tarpeeksi halpaa kuitenkaan. Paitsi hintalaputtomat, nehän on siis ilmasii, eikö? :) 
Ja Hööksiin kanssa, riimu tai kaks. Loimia, harjoja, pinteleitä, kaikkee mahollista koska mun heppa tarvii jokaista väriä.  

Äiti jää oikoo hattua ja huivia. 
Mutta mä meen. 
Jes, mä kävelen ovia kohti. 
Olen sisällä! 
Huikeeta! 
Hööksissä on ritilä ovi. Jaah, no mattimyöhäset. 
New Yorkeriin sitten ensin. Ritilät. 
Avataan kello kymmenen, lukee ovessa. Toisensa perään. 
Mikään liike ei oo auki. 
Katon kännykän kelloo, joka on vielä siinä vanhassa/uudessa ajassa, kunhan ei siinä missä nyt ollaan. 
Se näyttää 8.36 Voi vi**u. Oikeesti siis puoli kymmenen
Kävelen kuin Milanon catwalkilla Ikean puoleisille rullaportaille. Ne menee pikavauhtia ja mun verensokerit ja bloodpressure laskee liian alas. Huippaa. 
Kävelen nyt toiseen suuntaan kuin New Yorkin muotiviikoilla ja tapaan äidin, joka oottelee että pääsis vessaan. 
Hymyilen, vastaan tulija luulee että sille. 

- Ollaan pikkasen ajoissa, äiti sanoo, mitäs sä nyt? 
- Mä meen autolle, sanon ja viuhdon ohi. 
- Ei se oo auki.
Yritän ojentaa kättä, mutta äiti ei anna avaimia. 
- Okei meen silti. 
Menen autolle, pää painaa. Posket hehkuu. 
Nojaan autoon soitan siskolle:
- Kiersin koko kaupan!
- Hyvä juttu, mitä ostit.
- En mitään, mitkään liikkeet ei oo auki.
- Räkäkäkäkäknauraannnnahhahahah! Monelt ne aukee?
- Kymmeneltä.
- Eli ihan just.
- Ihan sama, en mene takasin. Olin jo, kiersin jo. En mä nyt viiti uudelleen mennä kun kerta olin jo. Hölmööhän se ois.
- No älä mene. 
- En.
- Ok
- Moi

Äiti tulee.
- Tuu nyt.
- En.
- Miks et?
- Olin jo
- Mutta et käynyt missään
- Kiersin koko kaupan
- Muutkin siellä oottelee sisällä että aukee
- Mut mä en

Äiti avaa oven, ottaa laukun
- Älä sitten. Mutta mä meen.
- Mee ihan rauhassa, sanon ja käännän radion kaakkoon.

That´s me. Having an attack, of some sort.

(Itsediagnisoitu) Asperger ja koulun valintakoetilaisuus

Kun olet menossa koulun valintakoetilaisuuteen, äitisi kaartaa auton koulun parkkipaikalle ja tilaisuuden alkuun on vielä jotakuinkin 30minsaa. 
Katselet siinä maailman menoa ja tarkkailet ihmisiä, joita menee ja tulee. Olet sieltä mieltä, että "mä tapan tän valintakokeen". 
(eng. I´m gonna kill it = nail it ect.) 

Sitten sieltä tuleekin joku autoa kohti ja naputtaa ikkunaan. Äiti avaa sitä hieman.

- Tää on koulun parkkipaikka. Ette voi olla siinä. Tuolle toinen parkkialue. Että en minä millään pahalla, sivelee partaansa

Sä oot ihan face palm. "Et millään pahalla, minä sinulle kohta kusipää paska näytän pahalla, miksi mä muuten tässä olisin ellen olisi tulossa sinne kouluun? Idiootti, eikö saa autossaan oottaa. Pitääkö tulla just kellonlyömällä ja muuten venaa jossain muualla"  

Äiti starttaa auton ja ajaa hautausmaalle. Sä aattelet "onkohan meillä lapioo mukana..."

-Ootellaas sitten tässä.

Hymyilet karskisti.

- Mitä tuota turhia. En mene.

- Miten niin et mene?

- Tommosia "know-it-all" kommentoija tyyppejä jotka ei mun asioista varmaan mitään tiedä tulee auton luokse ja sanoo et voi olla siinä tässä tuossa, mene sinne tänne tuonne, eikö niinkö siinä ois voinu oottaa mitä se mulkku tarkotti ja pppppipipikjshfsdjfhdgfahryyfhhfgfgghgfhsgsj (puhut niin nopeasti ettei edes omat aivosi pysy perässä) 

- Se vaan tuli sanomaan, ei se tiennyt että ollaan tulossa sinne koululle kohta...

- Siinäpähän tuli sanomaan, ei tuu toista kertaa kun en mene. "tietysti kaikenlaista paskaa taas niskaan sitten jos ja (tottakai mä tonne kouluun selväjärkisenä oisin päässyt) kun oisin kouluun päässyt..."

- Mietit nyt vielä. Soitan siskolles.

-Ei se nyt meinaa mennä. Joku poika tuli kommentoimaan kun ooteltiin koulun parkkipaikalla ettei siinä voi olla ja sen koulun parkkis. Veti herneen taas nenään eikä tykkää. Tuossa se kattoo niin murhaavasti, pyörittelee päätään ettei varmana mee. No se siitä sitten.

Eli kun tulkitset liikaa eleitä ilmeitä ja äänensävyjä ja saat pienimmästäkin kärpäsestä aikaan helevetinmoisen härkäsen. (siskoni valintakoe ei minun)

En poistu kotoa ellet maksa miljoonaa

Olipahan taas vituttava reissu. 

Kurkimäen kautta koiran rokotukseen. 

Kurkimäki parturoi metsää oikealta ja vasemmalta. 

Molempiin suuntiin sorateitä. 

Taloa talon viereen. Oikealle vasemmalle. Eteen taakse. Viistosti vasemmalle, viistosti oikealle. Viistosti eteen ja viistosti taakse. Huhhuh. Ja, sitten sitä kohta mietitään mahtuuko se kolmen metrin tramppis pihaan .

Sitten absia kohti Hiltulanlahden ohi. 

Voi herran jestas sentään. Se ei ainakaan (tää on vaan mun mielipide jonka sanon ääneen) tuu koskaan voittamaan vuoden kylä plankettia. 

Metsien huminaa, peltojen värehdintää - idyllistä ja rauhallista asumista maaseudun tuntumassa
-XD

Sitten oikeesti... Nuori pari ottaa selfietä rakentuvan talonsa edessä. Osoittelevat että makkari, olkkari, kyökki. Tommonen tosi kompakti pakkaus. Todellakin kompakti. 
Mun hepan karsinan kokonen. Ja naapuri rakentaa suoraan alkavaksi takapihan patiosta, toinen lännen puoleisesta terassista, edessä menee autotie sentin päästä ja idässä rakentaa sievi "unelmiesi kotia" . Sievi? Niin kuin sama kuin Sievä? Njäh.